Mitä voi hakea ja mitä ei voi hakea?

Fi-verkkotunnus voi olla 2-63 merkkiä pitkä. Verkkotunnuksessa sallittuja merkkejä ovat kirjaimet a – z, numerot 0 - 9 ja väliviiva (-). Lisäksi sallittuja kansallisia merkkejä ovat kirjaimet å, ä ja ö sekä suomessa puhuttavan saamen kielen merkit. Verkkotunnus ei saa alkaa väliviivalla eikä päättyä väliviivaan. Verkkotunnuksen kolmas ja neljäs merkki eivät saa molemmat olla väliviivoja. Kansallisia merkkejä å, ä tai ö sisältävän verkkotunnuksen ACE-muodon (ASCII Compatible Encoding) kolmas ja neljäs merkki saavat kuitenkin molemmat olla väliviivoja.

Verkkotunnuslain mukaan hakija vastaa siitä, että verkkotunnus ei oikeudettomasti perustu toisen suojattuun nimeen tai tavaramerkkiin. Laissa tarkoitettuja suojattuja nimiä ja merkkejä ovat Suomen kauppa-, yhdistys-, säätiö- tai puoluerekisteriin merkityt nimet sekä Suomen tai Euroopan yhteisön tavaramerkkirekisterissä olevat merkit. Myös julkisyhteisön, valtion liikelaitoksen, itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen, julkisoikeudellisen yhdistyksen sekä vieraan valtion edustuston tai näiden toimielinten nimet sekä toiminimi- ja tavaramerkkilaissa tarkoitetut vakiintuneet nimet ja merkit ovat suojattuja. Rekistereihin merkityt suojatut nimet ja merkit on helppo tarkastaa julkisista rekistereistä, joiden tietoja voi selailla ilmaiseksi internetissä. Linkit niihin löytyvät fi-verkkotunnuspalvelun etusivun oikeasta laidasta otsikolla Tarkasta rekisterit sekä uuden verkkotunnuksen haun aloitussivulta otsikolla Vastuu nimen tai tavaramerkin loukkauksesta on hakijalla.

Verkkotunnuslain mukaan hakija vastaa myös siitä, että verkkotunnus ei oikeudettomasti perustu luonnollisen henkilön nimeen. Kannattaa varmistaa Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, ettei verkkotunnukseksi aiottu lempinimi tai oma sukunimi ole jonkun toisen etu- ja sukunimiyhdistelmä. Viestintävirasto voi peruuttaa lain vastaisen verkkotunnuksen.

Yritys tai yhteisö voi hakea henkilön etu- ja sukunimestä muodostuvaa verkkotunnusta (esim. mattivirtanen.fi tai virtanenmatti.fi) vain, jos nimi on rekisteröity hakijalle kauppa-, yhdistys-, säätiö-, puolue- tai tavaramerkkirekisteriin. Verkkotunnuksen ja rekisteröidyn nimen täytyy olla täsmälleen toisiaan vastaavia. Ainoa sallittu poikkeus on yksilöimättömän osan (esim. yhteisömuodon tunnus Oy) pois jättäminen. Näin ollen Matti Virtanen Oy voi hakea verkkotunnukseksi mattivirtanen.fi, mutta Kuljetusliike Matti Virtanen Oy ei. Nimen rekisterinumeroa kysytään hakemuslomakkeessa. Viestintävirasto tarkastaa annetut tiedot verkkotunnusta haettaessa.

Yksityishenkilö voi hakea etunimen ja sukunimen yhdistelmää verkkotunnukseksi vain, jos on itse samanniminen.

Rajoitus koskee myös sellaista verkkotunnusta, joka sisältää henkilön etu- ja sukunimen lisäksi henkilön toisen etu- tai sukunimen alkukirjaimen. Esimerkiksi Maija Outi Virtanen voi hakea verkkotunnukseksi mm. yhdistelmiä maijavirtanen.fi, virtanenmaija.fi, maijaoutivirtanen.fi, virtanenmaijaouti.fi, maijaovirtanen.fi. tai virtanenmaijao.fi. Kaksiosaisen sukunimen haltija voi muodostaa verkkotunnuksen kumman tahansa sukunimen tai sukunimien yhdistelmän perusteella. Jos uusi haltija on yksityishenkilö ja verkkotunnus muodostuu henkilön etu- ja sukunimestä, Viestintävirasto tarkastaa annetut tiedot Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Viestintävirasto voi peruuttaa lainvastaisen verkkotunnuksen.Jos kaksi samannimistä yksityishenkilöä, yritystä tai yksityishenkilö ja yritys hakevat samaa verkkotunnusta, tunnus myönnetään sitä ensin hakeneelle.

Verkkotunnus ei saa sisältää loukkaavia tai rikolliseen toimintaan kehottavia ilmaisuja, eikä verkkotunnuksia saa hakea varastoitavaksi jälleenluovutustarkoitukseen.

Yhteisömuodon tunnuksia (esim. oy, osakeyhtiö), sanaa tavaramerkki sekä maailmanlaajuisia ja maatunnuksia (esim. com, net, org, fi tai dk) ei voi hakea verkkotunnukseksi.